sunnuntai 20. lokakuuta 2013

Kirjoista

Olen joskus miettinyt, että kuinka paljon kirjoja oikeastaan luen vuoden aikana. Uusia ja vanhoja uudestaan. Minulla oli joskus lukupäiväkirja, johon merkitisin pari kertaa lukemani kirjan ja sitten unohdin koko asian. Vuoden alussa aloin merkitä kirjoja simppelisti word-tiedostoon, mutta sekin jäi Helsinkiin muuton myötä. Ja nyt kyseinen tiedosto on vanhan koneen uumenissa, eikä se enää olisi edes ajantasalla. Nyt uusi yritys täällä blogissa. Tarkoitus olisi listata tänne käsitöiden ohella myös luettuja kirjoja. Ja ehkä myös jokunen ajatus niistä. Mitään kirjallisuusblogia en aio pitää. Olisi vain mukava muistella myöhemmin mitä on vuoden aikana tullut luettua. 

Ensimmäiseksi luettujen listalle pääsee Zadie Smithin Kauneudesta, jonka luin loppuun pari viikoa sitten. Kun aikoinaan luin Smithin ensimmäisen romaanin Valkoiset hampaat, oli se minusta huikea. Smith on ensinnäkin huikea tarinankertoja. Samoin pidin henkilökuvauksista. Jonesin, Iqbalin ja Calfenien perheiden henkilöt olivat mielenkiintoisia, enkä osannut sanoa, pidinkö henkilöhahmoista vai en. Perheiden historiat olivat mielenkiintoisia. Valkoiset hampaat on kirja, jonka olen lukenut useamman kerran. Kauneudesta on jossain mielessä hyvin samalla tavalla ansiokas, mutta huomasin, etteivät henkilöhahmot vaikuttaneet minuun samalla tavalla kuin Valkosten hampaiden. Joko pidin henkilöistä tai en. Zora Belsey oli vain ärsyttävä. Samoin kuin Kiki Belsey oli sympatiaa herättävä. Kai voi kuitenkin sanoa, että henkilöhahmot herättivät tunteita. Kauneudesta ei mene yhtä syvälle henkilöiden ja perheiden taustoihin kuin Valkoiset hampaat. Olisin halunnut tietää enemmän mikä oli Belseyn ja Kippsin perheiden erilaisten aatemaailmojen taustat. Kirjan tulen varmasti lukemaan uudelleen, samoin kuin kävi Valkoisten hampaiden kohdalla. Ehkä kirjasta löytyy samalla tavalla uutta myöhemmillä lukukerroilla.




Jokin aika sitten esittelin blogissa luettavien kirjojen pinoa. Pinoon tuli eilen yksi kirja lisää, jonka aloitin heti, vaikka Ken Folletin Kun suuret sortuvat on vielä kesken (onneksi omaan taidon palata kirjoihin taukojenkin jälkeen). Ostin nimittäin eilen Helen Fieldingin uuden Bridget Jonesin. Taidan olla yksi niitä poikkeuksia, joita ei haittaa (Nyt tulee spoilaus!) vaikka Mark Darcy on vainaa. Siis totta kai Bridgetillä on juttua nuoremman kanssa. Ja pelkästä arkisesta parisuhteesta saattaisi olla vain... tylsä. Parisuhdekriisihän käytiin läpi jo toisessa BJ:ssa. No, olen vasta alussa, joten saa nähdä miten kirja iskee vai iskeekö lainkaan. Molemmista aikaisemmista olen pitänyt.


Projekti orkidesta sen verran, että vehka on edelleen elossa ja kaikki kukatkin tallella. Kasvi pääsi ensimmäiseen kasteluunsa (eli kylpyyn) toissapäivänä ja kukat ainakin näyttävät piristyneen kastelusta.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti