Jälleen Casanova -sukat

Joskus neuleurani alussa (ei kuitenkaan vielä koulussa) minulla oli tapana tehdä työ valmiiksi ennen kuin aloitin uutta. Tuo tapa on sittemmin jäänyt ja tälläkin hetkellä on useampi ufo korissa. Pitäisi ehkä palata tuohon yhden työn naisen taktiikkaan ainakin sukkien osalta, sillä usein poimin esimerkiksi kantalapusta eri määrän silmukoita kuin ohjeessa. Sitten onneton sukka jää odottamaan paria koriin, enkä muista silmukkamääriä kun päätän viimein aloittaa sukalle parin. Tai ehkä voisi aloittaa tekemään sukat macig loop -tekniikalla. 

Näiden sukkien kanssa päätin, että neulon saman tien valmiiksi, mutta ei siinä ihan niin käynyt. Ravelryn mukaan nämä on aloitettu elokuun 30. päivä. Tai ensimmäinen sukka siis, toinen valmistui kolmessa päivässä.  Tällä kertaa kuitenkin noudatin ohjetta myös kantalapun silmukoiden osalta.

Kyseessä on kolmannet neulomani Casanova -sukat. Kaikki on neulottu lisäksi samalle henkilölle. Malli on vaan todettu ylivoimaisesti parhaaksi sukkamalliksi. Palmikon ja joustinneuleen yhdistelmä takaa sen, että sukka istuu hyvin. Poikkeuksena aikaisempiin sukkiin käytin kuitenkin pienempiä puikkoja. Aikaisemmin olen neulonut koon 2,5 puikoilla, nyt koko oli 2,25. Lanka on Handun perussukkalankaa. Ja ohje löytyy Ilona Korhosen ja Jenni Östermanin Neulekirjasta.

..ja lapaset myös

Eli jatkoa edelliselle postaukselle. Lankaa ei paljon kulunut pieniin sukkiin, joten tein myös lapaset. Malli on peruslapasten ohje Lankamaailman sivuilta. Koska päivitän blogia tabletilta ja linkkien lisääminen on hankalaa, jäävät ne nyt tekemättä, mutta googlaamalla löytyy :). Olen neulonut paljon vähemmän lapasia kuin sukkia, vaikka lapaset ovat oikeastaan paljon helpompi neuloa. Mutta jotenkin pidän tuota peukalon neulomista hankalana, etenkin silmukoiden poimimista. Välillä tulee kummallisia reikiä peukalon juureen. Olen yrittänyt korjata ne poimimalla useamman silmukan ja sitten kaventamalla ne heti ensimmäisellä kerroksella pois. Parempia vinkkejä?

Pienen pojan sukat

Tällaiset tein tilauksesta työkaverin muksulle. Tällaisia tilaustöitä on aina mukava tehdä. Langat ovat ihanan pehmoista merinoa. Kirjoitan tätä Turussa ja vyötteet ovat kätevästi Helsingissä, joten en muista muuta kuin että kyseessä oli Langin merinolankaa. Täytyy tarkistaa kun pääsen taas Helsinkiin. Lankoja ei näin pieniin sukkiin paljoa kulu, joten niistä riittää vielä lapasiin :)

Kesän projekti

Blogissa on ollut hiljaista koko kesän. Olen kuitenkin neulonut, satoja metrejä lankaa, mutta vain yhtä työtä. Neuloin Kapan Veera Välimäen Huivileikki -kirjasta. Tässä huivissa muuten sitten riittää neulottavaa, ihan niin kuin Ravelryn esittelyssä todetaan:

"Tämä työ ei hetkessä valmistu, mutta onneksi Kappa on helppo neuloa ja sitä on kevyt kantaa mukana missä vain – loistavaa neulottavaa vaikka neuletapaamisiin!"

Tätä tuli siis tikuteltua menemään kesäkuun lopusta yli elokuun puolivälin. Mutta tätä oli aivan mahtava neuloa. Ja kulki helposti mukana. Langaksi valitsin LAMANAn Piura. Snurressa oli tarjolla niin herkullisia värejä, että vietin aika kauan sopivaa väriyhdistelmää valiten.

Huivi ensimmäistä kertaa tänään, kun matkustin bussilla Turusta Helsinkiin. Lämmitti kyllä mukavasti erittäin hyvin ilmastoidussa bussissa :)

Harmaa ja liila

Tadaa! Ensimmäinen Veera Välimäen Huivileikki -kirjasta neulomani huivi, Harmaa ja liila. Lanka on Cascade Yarnsin Heritage Silkiä. Väreiksi valikoitui harmaa ja liila kuten ohjeessakin, vaikka Snurressa kyllä mallailin hyvinkin villejä yhdistelmiä. Malli oli selkeä neulottava ja tulos yksinkertaisen tyylikäs. Harmi vaan, että aktiivisempaa käyttöä taitaa joutua odottamaan syksyyn. Mikäli sää vielä kesäksi kääntyy.

Huivista oli muuten hyvin vaikea saada kuvaa, johon se olisi kivasti mahtunut kokonaan. Ei onnistunut vaikka kuinka yritin. Toivottavasti nämä kuvat vähän valaisevat huivin hauskaa mallia. Harmaa osa huivia on samankaltainen kuin Baktuksessa, liila osa puolestaan neulottiin lyhennetyin kerroksin. Aikaisemmin olen tykästynyt neulomaan erilaisia pitsihuiveja, mutta viime aikoina ne ovat jääneet Stephen Westin mallien jalkoihin. Luulen, että Huivileikin malleilla on sama vaikutus. 

Snurre.

Snurre on ollut olemassa jo jonkin aikaa, mutta en ole tullut käyneeksi. Ennen kuin noin kuukausi sitten, kun olin menossa Uudenmaan Marttojen Japanilainen ateria -kurssille. Marttojen tilathan ovat Snurresta kulman taakse. Voin sanoa, että Snurresta tulee yksi lempilankakauppojani Helsingissä. Aivan älyttömän mukavaa palvelua. Ja Snurressa on myynnissä Cascade Yarnsin lankoja. Niitä ei tietääkseni ole ollut Helsingissä muualla myynnissä sen jälkeen kun Villavyyhti viime vuonna lopetti. 

Cascaden langat ovat kyllä ehdottomia suosikkejani hyvän hinta-laatusuhteen vuoksi. Ostin kaksi vyyhtiä, jo puikoille päässyttä Veera Välimäen Harmaa ja liila -huivia varten. Sitä on ollut ihana tikutella menemään. 

Kimaltavat Devonit

Tein siskolle Devonit Lanitium ex Machinan Kimallesukkalangasta. Tästäkin langasta suunnittelin ensin huivia, mutta lanka ei ollut otollisinta huiville, vaikka erittäin nättiä onkin.

Mallina Devon oli yllätävän hankala minulle. Tein melko monta virhettä, jonka vuoksi jouduin aika ajoin purkamaan kerroksen pari. En tiedä mistä kämmit johtuivat, sillä ohje ei sinällään ole vaikea. Mallin pitsikuvio muuten jatkuu muutamia kerroksia kantalapun alussa. En ole aikoihin neulonut pitsineuletta nurjalla puolella, muutaman kerran jouduin ohjetta lukemaan ja neulomaan oikein ajatuksen kanssa. Mutta hienot niistä tuli.