Trendikkäästi hillot purkkiin

Syksyn lehdet, niin naistenlehdet kuin aikakausilehdet ovat täynnä ohjeita säilöntään. Ensimmäisen kerran törmäsin kuitenkin siihen, että säilönnän sanotaan olevan trendikästä. En oikein tiedä mitä ajatella. Trendit kun tapaavat tulla ja mennä. Eikö olisi mitään muita seikkoja, joilla liputtaa mehujen ja hillojen keittämisen puolesta? Että itse tehdyt eivät sisällä kaikkien niin tällä hetkellä kammoksumia lisäaineita? Itse tehdyt maistuvat paremmilta ja ovat edullisempia (varsinkin jos sadon kasvattaa tai poimii itse)?

Lomahetkiä

Ikuisuusprojekti?

Minulle on kertynyt varastoihin aika paljon Novitan seiskaveikkaa. Ne on ostettu lähinnä tarjouksista ja keriä on max. 2 kappaletta samaa sävyä. Alunperin langat on ostettu sukkalangoiksi, mutta pidän nykyään enemmän ohuemmista sukkalangoista, joten langat ovat jääneet käyttämättä. Keväällä aloin virkkaamaan langoista isoäidinneliöitä (ainakin minä olen oppinut kutsumaan niitä isoäidinneliöiksi, olen myös kuullut muita nimityksiä). Neliöistä olisi tarkoitus koota peitto. Alun innostuksen jälkeen virkkaaminen on jäänyt vähemmälle. Vaan eipä tässä säässä huvita villalankoihin koskea. Mutta ehkä peitto joskus valmistuu.

Tällä hetkellä neulon Novitan virkkauslangasta Aquila-huivia, mutta sekin on nyt jäänyt vähemmälle kun pitäisi kirjoitella G-kirjaimella alkaa juttua ja lukea sitä varten kirjoja sekä tenttikirjoja ja istua arkistossa.

Pikkupiltin perintöviltti

Pikkupiltin perintöviltti pääsi puikoilta vinhaa vauhtia, koska se täytyi saada valmiiksi ennen viikonloppua. Tämä tulee siis noin kuukauden ikäiselle siskontytölle. Ohje on Debbie Stollerin kirjasta Stitch'n bitch. Neulojan käsikirja. Suomennetussa versiossa kirjasta on Novitan lankavaihtoehdot kaikkiin malleihin. Tässä ohjeessa suosituksena oli joko Nalle tai Wool kaksinkertaisena. Olen neulonut samanlaisen peiton pari vuotta sitten kummitytölleni ja silloin lankana oli Nalle. Harkitsin myös Gjestalin Maija-lankaa, mutta ällä kertaa päädyin käyttämään Woolia, vaikka 50g keristä neulominen olikin ärsyttävää. Tuntui, että jatkuvasti sai olla aloittamassa uusia keriä. Väri on kyllä kaunis. Olenko muuten yksin sen mielipiteen kanssa, että Nallen värikartta on muuttunut tylsemmäksi? Vai onko se joskus ollut monipuolisempi? Kun tänään päättelin lankoja helteisessä asunnossa tuumasin, että taitaa olla puuvillaneulomusten aika. Paksu villapeitto sylissä tuli aika tukala olo..

Kirjat äänessä

Joskus vuosi sitten löysin äänikirjat. Yleensä teen käsitöitä telkkarin ääressä, kaverin luona tai junassa. Äänikirjojen ansiosta voin yhdistää kaksi rakasta harrastusta; kirjat ja käsityöt. Vaikka eivät nuo äänikirjat aitoja oikeita kirjoja korvaa. Olen myös huomannut, etten pysty pelkästään kuuntelemaan vaan on pakko olla jotain tekemistä, muuten nukahdan. Viime viikon kirjastoreissulla lainasin useamman äänikirjan. Leena Lehtolainen Minne tytöt kadonneet kuuntelin jo ja pidin kovasti, vaikka lukija ei mielestäni ollut ihan yhtä hyvä kuin aikaisemmissa Lehtolaisen äänikirjoissa. Päätin myös antaa Dan Brownin Da Vinci-koodille uuden mahdollisuuden äänikirjana. Varsinaista kirjaa en päässyt muutamaa lukua pidemmälle ennen kuin kyllästyin.

Kuvassa näkyy tälle hetkellä puikoilla oleva Pikku piltin perintöviltti, jota neulon siskontytölle. Lanka on Novitan woolia. Malli on niin yksinkertainen, että se valmistuu joutuisasti. Mukissa on tämän hetken suosikkiteetä, ystävältä saatua Japan Hojichaa. Ärsyttävää muuten miten joidenkin mielestä haudutetun teen juominen on snobia, pussitee on kuulemma ihan yhtä hyvää. Jep. Ja automaattikahvi on ihan yhtä hyvää kuin kahvilan kahvit.

Puuvillainen lehmus

Pääsiäisen aikoihin jäin vanhempien luo pidemmäksi aikaa kuin alun perin oli tarkoitus. Eikä ollut käsityötä mukana. Hassua, miten jo muutamassa päivässä tuli pakottava tarve neuloa. En yksinkertaisesti osaa olla tekemättä mitään kun katson telkkaria. Oli siis pakko käydä ostamassa lankaa ja puikot. Ostin Novitan virkkauslankaa ja 80 cm pitkät nron 3 pyöräpuikot ja aloitin neulomaan lehmus-huivia. Huivi päätyi siskolle "viransaamislahjaksi".

Tämä oli ensimmäinen kerta, jolloin neuloin 100% puuvillasta. Jostain syystä en aikaisemmin ole tullut kokeilleeksi, mutta en toisaalta ole tietoisesti vältellytkään. Ainakin Novitan virkkauslangasta neulominen oli positiivinen kokemus. Ehkä puuvillalanka voisi olla varteenotettava vaihtoehto kesän neuletöihin. Etenkin jos kesä on yhtä helteinen kuin viime vuonna. Seuraavaksi voisi toisaalta kokeilla myös bambu-lankaa.

Siskontytön söpöt sukat

Kuten jo FB:ssa huutelin, minusta tuli viime keskiviikkona neljännen kerran täti. Neuloin tulokkaalle tutut junasukat. Lankana on SandnesGarnin Sisu. Pahoittelut kuvan huonosta laadusta. Kaukaisissa haaveissa siintää parempi kamera digipokkarin tilalle.