tiistai 23. lokakuuta 2012

Virhe ja kuinka voit peittää jälkesi

Sain tuskaisen mustan Wurmini valmiiksi! Käsityön eteneminen on suoraan verrannollinen gradun etenemättömämyyteen. Mutta kuka sitä töiden jälkeen enää jaksaa muuta kuin neuloa ja katsoa Downton Abbeyn uusia jaksoja netistä. 

Tuon Wurmin kanssa kävi niin, että reunaa kääntäessäni tuli siihen ikävä ryppy. Jos lanka olisi ollut jotain muuta kuin mustaa, olisin varmaan purkanut ja tehnyt uusiksi. Nyt en jaksanut. Tuo ryppy sattui juuri silloin kun eniten kirosin lankavalintaani, tai tarkemmin sanoen värivalintaani. Päätin sitten virkata kukan peittämään virhettä. Nyt kun tänään otin pipon käyttöön, totesin, että pipo on oikeastaan kivampi kukan kanssa kuin ilman. Ilman kukkaa pipo on aika tylsä, tavallinen musta myssy. Kukka on virkattu kahdella erivärisellä jämälangalla kiinteistä silmukoista, reunassa on nirkko ja keskellä iso nappi. Ensin ajattelin ommella kukan kiinni myssyyn, mutta päädyin kiinnittämään kukkaan hakaneulan, joten voin tehdä useita erilaisia kukkia ja vaihdella niitä mielen mukaan.

On muuten hankalaa ottaa itsestään kuvia ja vielä vaikeampaa rajata kuva niin ettei naama näy. Ja haluan edelleen pitää blogiani niin ettei kukaan malleista tai minä itse olisi tunnistettavissa kuvista. Siitä johtuen tällainen ratkaisu, jossa myssy ei näy kokonaan. Kuten kuvista näkyy, tämä Wurm on tiukempi kuin aikaisempi, joka on ehkä turhankin suuri.



sunnuntai 21. lokakuuta 2012

Oranssit peuransarvet

Viimein kuvia peuransarvilapasista valmiina. En taida koskaan kyllästyä tuohon oranssiin väriin. Enkä keltaiseen tai punaiseen. Nämä kun eivät olleet itselle neulotut, niin ehkä voisin ostaa Tampereen messuilta jonkin ihanan oranssin huivilangan. Aurinkoisia värejä on sitten kiva neuloa kun muuten on synkkää. 




keskiviikko 17. lokakuuta 2012

Innostus

Vietin viime viikonlopun kotonakotona Etelä-Pohjanmaalla. Neuloin tuskastuttavaa mustaa Wurmiani, mutta en ilmeisesti ollut liian epätoivoinen, koska kahdeksanvuotias siskontyttöni innostui kokeilemaan taas neulomista. Lupasin laittaa kuvan tuloksesta tänne blogiini. 





Kuva on lauantai-illalta, sunnuntaina työ oli jo huimasti pidemmällä ja taidot karttuivat samaa vauhtia. Aluksi tein hankalaksi koetut kerroksen ensimmäisen ja viimeisen silmukan, mutta sunnuntaina aamupäivällä nekin onnistuivat.

Lupasin hankkia Tampereen messuilta ikiomat puikot ja raita-lankaa.

Kyllä täti on ylpeä!

sunnuntai 30. syyskuuta 2012

Muistin taas...


...miksi en pidä mustalla langalla neulomisesta. Aargh. En ainakaan niin, että koko neule on musta. Mustat raidat vielä menettelee. Tästä pitäisi tulla Wurm. Lanka on ostettu nimenomaan  Wurmia varten melkein vuosi sitten ja Wurmin minä teen. Olisi ehkä pitänyt ostaa kuitenkin paksumpi lanka ettei tarvitsisi väkertää koon 2,5 puikoilla. Mutta periksi ei anneta. Kai tuo helpottuu kun saan reunuksen valmiiksi. 


tiistai 18. syyskuuta 2012

Käsityötapaaminen savolaisittain

Syyskuun alussa muutin kolmeksi kuukaudeksi Mikkeliin. Teen täällä opintoihin kuuluvaa arkistoharjoittelua. Ja kuinka sattuikaan; lounaspaikan yhteydessä on lankakauppa! Kyllä. Paikasta löytyy tietoa täältä. Sen lisäksi, että lounaaksi saa herkullisia keittoja, voi sivusilmällä tarkastella lankavalikoimia. Eilen osallistuin myös käsityötapaamiseen, savolaisittain. Onneksi ehdin täällä ollessani vielä osallistumaan muutaman kerran, nämä pari viikkoa kun olen neulonut yksin kotona Yle Areena seuranani. Sen verran kuulin eilen, että ilmeisesti on tulossa kivaa toimintaa vielä ennen poismuuttoa..

Puuvillainen Lumi-huivi on valmis, mutta vaatii uuden pingotuksen. Olin liian hätäinen sen kanssa kun halusin sen samantien käyttöön. Huivi ei kai ollut kuivunut tarpeeksi. Mitä opimme tästä.. Nyt on puikoilla uuden Peuransarvilapaset, malli Ullan numerosta 01/08. Lankana on ihan uusi tuttavuus, Kauhavan Kangas-Aitan villabambulanka Panda. Kuva ei taaskaan tuo värejä oikeuksiinsa. Nämä ovat tekeillä puolisolle, edelliset kun katosivat viime talvena Ultra Bran keikalla. Olivat kovasti mieleiset, joten malli pidettiin samana, vain lanka vaihtui.


tiistai 24. heinäkuuta 2012

Hupullinen palmikkovillatakki

En sitten lopulta jaksanut järjestää sen kummallisempaa kuvausta kuin kotona parvekkeella. Eli tässä se on, hupullinen palmikkovillatakki, malli on Modasta 4/2011. Ravelrystä löytyy nimellä Hooded Aran Coat. Lankana minulla oli tässä Gjestalin Janne. Takista tuli hippusen verran liian iso, mutta pidän kovasti. Pitäisi ehkä hankkia ohut vyö tämän kanssa käytettäväksi. Jos kesän säät jatkuvat samanlaisina, tälle on varmaan piankin käyttöä.






sunnuntai 8. heinäkuuta 2012

Kesä toi puuvillan

Palmikkovillatakki on viimein valmis, niin tuore, ettei siitä ole vielä kuvia. Haluan kuvata villatakia ulkona, mikä ei tänään onnistunut sateen takia. Ja lisäksi on ollut niin kuuma ja painostava ilma koko päivän, ettei villatakin vetäminen ylle houkuttele. Kuvia siis niin pian kuin ehdin/sää sallii. Olen suht tyytyväinen lopputulokseen, vaikka takki tuntuu hiukan isolta. Onneksi tein kuitenkin koon M eikä L. Muistan jostain (blogista?) lukeneeni, että takki oli osoittautunut suureksi jollekin muullekin.

Tänään iski taas pakko neuloa puuvillaa tai pellavaa -fiilis. Se sama, joka iskee joka kevät ja kesä kun ilmat lämpenee ja villa alkaa tuntua nihkeältä puikoilla. Ruokaostoksilla Prismassa ostin sitten Novitan kotiväkeä pakottavaan tarpeeseen ja aloitin Lumi-huivia. En kyllä varmasti tarvitse uutta huivia, mutta pakko olla jotain tekemistä. Suunnitelmani mukaan minun piti olla ostamatta lankoja ennen marraskuun messuja, mutta eipä onnistunut :) Mutta onhan tuo lanka halpaa ja oli vielä allennuksessakin :D


Tällä hetkellä on myös kesken Paraphernalia-sukat (ohje Ravelryssä) Austermannin Step -langasta, mutta luulen, että ne jäävät odottamaan viileämpiä neulomissäitä. Aloitin sukat muistaakseni joskus maalis-huhtikuussa junaneulomukseksi, mutta reissun jälkeen sukat ovat jääneet opiskelutöiden ja villatakin tieltä.