Päätin juuri..

..mitä näistä messuilta ostetuista langoista tarkalleen ottaen tulee. Violetista langasta tulee Vendela-sukat. Itselle. Toisesta, huivilangaksi tarkoitetusta tulee Annis (ravelry). Myös itselle. Hihii.. En malta odottaa, että pääsen aloittamaan!

Handuja! (sekä flunssa, narinaa ja joululahjoja)

Kolmen kuukauden reissu Mikkeliin on takana ja takana on myös viikko lomailua ja toinen viikko (itse myönnettyä) sairaslomailua. Sairastuin kunnon flunssaan harjoittelun jälkeisen lomani päätteeksi, enkä ole viikkoon jaksanut tehdä oikein mitään. Paitsi haahuilla kotona pyjamassa ja juoda teetä. Flunssa kun on osoittatunut kieroksi ja sitkeäksi, välillä on jo ollut parempi päivä ja sitten seuraavana aamuna: räkää ja yskää ja kurkkukipua. Inhottaa valittaa, mutta valitanpa silti täälläkin. Facebookissa olen sitä tehnyt jo varmasti liikaakin.

Neulomisen kanssa on ollut vähän niin ja näin. Sain kuitenkin kaksi joululahjaneuletta valmiiksi. Niistä tulee tänne kuvia myöhemmin, mutta Ravelrystä projektit jo löytyvät. 

Ellie laittoi jotain Handujaan myyntiin ja sain tutustua tarjontaan kuin kanta-asiakas ennakkomyynnissä. Hankin sitten itselleni ihka ensimmäiset Handuni. Ne ovat ihania. Keltaisesta sukkalangasta (villaa ja bambua) tulee sukat itselle, onhan se kiistämättä mun väri :) Merinovillalangasta tulee Herbivore (ravelrylinkki), myös itselle.

Viime päivinä minua on sukattanut ja pahasti. Haluaisin neuloa sukkia, kaikenlaisia ja itselle. En tiedä johtuuko se flunssasta ja jatkuvasta viluntunteesta. Lomallani ennen flunssaa olin kotonakotona lakeuksilla ja neuloin siellä ikuisuuksia puikoilla olleita Paraphernalia-sukkia (oli pakko ottaa mukaan jotain muuta kuin jouluneuleita, että salaisuudet säilyisivät aattoon saakka). Sukat päätin nyt sitten tehdä itselleni. Ehkä flunssa jo silloin hiipi nurkan takana ja varpaita palelsi kun sukat edistyivät niin hyvin. Nyt ne ovat olleet telakalla jouluneuleiden takia. Mielessä on silti  monet Cookie A:n sukat jotka haluaisin tehdä.. Ehkä sitten jouluneuleiden jälkeen. Paraphernalia-sukat kyllä teen valmiiksi jouluksi, vaikka sitten yötyönä. Tai viimeistään junassa matkalla joulunviettoon.Onneksi ne ovat jo hyvällä mallilla.

Olen muuten todella tyytyväinen uusiin KnitPron sukkapuikkoihini. Kevyet mutta tukevat, eivät tunnu hennoilta kuten ohuet bambupuikot. Ja ovat sen verran "tihkeät" että silmukat pysyvät puikoilla. Minulla on aikankin ollut se ärsyttävä ongelma metallisten puikkojen kanssa, että ne ovat liian liukkaat ja luistavat työstä tuon tuosta. Suosittelen lämpimästi.

Messut 2012

Viime viikonloppuna oli taas Tampereen messujen aika. Tänä vuonna lähdimme ystävän kanssa messuille jo perjantaina. Aikaisempina vuosina olemme olleet paikalla lauantaina, jolloin messuilla on ollut todella paljon kävijöitä. Perjantaina väkeä oli huomattavasti vähemmän, oli enemmän tilaa kierrellä, eikä joka paikkaan tarvinnut jonottaa niin tuhottoman kauan. 

Viime vuodesta poiketen en ollut tehnyt ostoslistaa. Osaksi siitä syystä, etten ehtinyt, eikä tänä vuonna ollut listalla mitään ehdottoman pakottavaa ostosta. Etukäteen olin kyllä suunnitellut ostavani KnitPron pyöröpuikkosetin, jonka sitten ostin Lankaidean kojusta. Alla kuva siitä, ja muista ostoksista (tosin huomasin vasta kuvan otettuani, että kuvasta puuttuu yksi ostos, KnitPron 2,50 mm 150cm pyöröpuikko). 

Oranssisävyinen lanka on Tapion kaupan kojusta, tarkoitettu huiviin. Vielä kun keksisi jonkin ihanan mallin. Muutaman vaihtoehdon keräsin jo Ravelryn kirjastoon. Ostin myös KnitPron sukkapuikot kokoa 2,75mm ja 3,25mm. Mistään ei kuitenkaan löytynyt kokoa 3,75mm, jonka myös haluaisin. Novitan lastenpuikot ostin siskontytölle. Piti ostaa myös Novitan seiskaveikka Raita -lankaa, mutta Novitan pisteessä oli niin järkyttävä tungos, ettei tehnyt mieli mennä sekaan. En ymmärrä onko siellä niin suuret alennukset, vai miksi siellä on aina messuilla niin paljon ihmisiä. Kun niitä samoja lankoja saa lähes joka paikkakunnalta. Itse hain siskontytön langan tänään Mikkelin Anttilasta, siellä ei ollut lankaosastolla muita mun lisäksi. 

Violetti ja turkoosi lanka on Pirkanmaan kotityön Kirjo-Pirkkaa. Oli niin kivan värisiä, että ostin. Tarkoitettu sukkalangoiksi. Tänä vuonna meillä oli taas tuttuun tapaan käsityöt mukana. Oma käsityö näyttää tällä hetkellä tältä: 

Kyseessä on jouluprojekti, joten kuvia valmiista tulee vasta joulun jälkeen. Tosin tämän lahjan saaja ei kyllä vielä ymmärrä mitään joulusta tai joululahjoista.

Virhe ja kuinka voit peittää jälkesi

Sain tuskaisen mustan Wurmini valmiiksi! Käsityön eteneminen on suoraan verrannollinen gradun etenemättömämyyteen. Mutta kuka sitä töiden jälkeen enää jaksaa muuta kuin neuloa ja katsoa Downton Abbeyn uusia jaksoja netistä. 

Tuon Wurmin kanssa kävi niin, että reunaa kääntäessäni tuli siihen ikävä ryppy. Jos lanka olisi ollut jotain muuta kuin mustaa, olisin varmaan purkanut ja tehnyt uusiksi. Nyt en jaksanut. Tuo ryppy sattui juuri silloin kun eniten kirosin lankavalintaani, tai tarkemmin sanoen värivalintaani. Päätin sitten virkata kukan peittämään virhettä. Nyt kun tänään otin pipon käyttöön, totesin, että pipo on oikeastaan kivampi kukan kanssa kuin ilman. Ilman kukkaa pipo on aika tylsä, tavallinen musta myssy. Kukka on virkattu kahdella erivärisellä jämälangalla kiinteistä silmukoista, reunassa on nirkko ja keskellä iso nappi. Ensin ajattelin ommella kukan kiinni myssyyn, mutta päädyin kiinnittämään kukkaan hakaneulan, joten voin tehdä useita erilaisia kukkia ja vaihdella niitä mielen mukaan.

On muuten hankalaa ottaa itsestään kuvia ja vielä vaikeampaa rajata kuva niin ettei naama näy. Ja haluan edelleen pitää blogiani niin ettei kukaan malleista tai minä itse olisi tunnistettavissa kuvista. Siitä johtuen tällainen ratkaisu, jossa myssy ei näy kokonaan. Kuten kuvista näkyy, tämä Wurm on tiukempi kuin aikaisempi, joka on ehkä turhankin suuri.

Oranssit peuransarvet

Viimein kuvia peuransarvilapasista valmiina. En taida koskaan kyllästyä tuohon oranssiin väriin. Enkä keltaiseen tai punaiseen. Nämä kun eivät olleet itselle neulotut, niin ehkä voisin ostaa Tampereen messuilta jonkin ihanan oranssin huivilangan. Aurinkoisia värejä on sitten kiva neuloa kun muuten on synkkää. 

Innostus

Vietin viime viikonlopun kotonakotona Etelä-Pohjanmaalla. Neuloin tuskastuttavaa mustaa Wurmiani, mutta en ilmeisesti ollut liian epätoivoinen, koska kahdeksanvuotias siskontyttöni innostui kokeilemaan taas neulomista. Lupasin laittaa kuvan tuloksesta tänne blogiini. 

Kuva on lauantai-illalta, sunnuntaina työ oli jo huimasti pidemmällä ja taidot karttuivat samaa vauhtia. Aluksi tein hankalaksi koetut kerroksen ensimmäisen ja viimeisen silmukan, mutta sunnuntaina aamupäivällä nekin onnistuivat.

Lupasin hankkia Tampereen messuilta ikiomat puikot ja raita-lankaa.

Kyllä täti on ylpeä!

Muistin taas...

...miksi en pidä mustalla langalla neulomisesta. Aargh. En ainakaan niin, että koko neule on musta. Mustat raidat vielä menettelee. Tästä pitäisi tulla Wurm. Lanka on ostettu nimenomaan  Wurmia varten melkein vuosi sitten ja Wurmin minä teen. Olisi ehkä pitänyt ostaa kuitenkin paksumpi lanka ettei tarvitsisi väkertää koon 2,5 puikoilla. Mutta periksi ei anneta. Kai tuo helpottuu kun saan reunuksen valmiiksi.